Katalogi

Heipä hei, se on taas viikko kohta vierähtänyt. Olen saanut paljon positiivista palautetta kirjoittamistani työjutuista kuorma-autoilun parissa, joten tässä sitä taas tulee. Tässä onkin ollut melkoisen tiukka tahti elämässä, eikä paljon ylimääräisiä ole ehtinyt. Yhden blogipostauksen sain viikolla ulos, sitäkin tehdessä nukahdin istuvilleni nojatuoliin. Viikon agenda on ollut tämä - maanajoa. Facebookista tuttuihin on tullut taas törmättyä (ei onneksi kirjaimellisesti) Petikon vastaanottopaikalla. Hämmästyin, kun lälläristä kuuluikin "Katariina Hoo!!" ja tutut kasvot näkyivät naapuriautossa. Minulla on paljonkin Facebookissa kavereina kollegoita, joita en ole ikinä livenä nähnyt ja on kyllä mukavaa, kun noille nimille alkaa tulla pikkuhiljaa myös kasvoja. Kuului sieltä lälläristä kuittailua myös Parikoista ja Manolo Blahnikeista. Arvaan, että tuskin kovinkaan moni siellä tiesi, että nuo puhuvat korkkareista. Mahtoivat ihmetellä... Juhall...

Popcorneja, jäätelöä, keksejä, mehua, limsaa… Lasten syntymäpäiväkutsut muuttavat muotoaan, ihan kuten mikä tahansa ajan ilmiö. Vaan on sentään yksi asia, joka on ja pysyy. Nimittäin juhlien perustarjottavat - juuri ne lasten ikisuosikit. Olen 17 vuotta järjestänyt lasteni syntymäpäiviä ja voin kertoa, että ei juhlaa ilman mokkapaloja . Aina niitä toivotaan ja aina niitä ahmitaan. Olen vuosikaudet valmistanut mokkapalat samalla perusohjeella, joka on hyvin yksinkertainen. Kertaakaan en ole epäonnistunut. Mieleenpainuvin kommentti näistä on ollut ”Toiset yrittävät tehdä, mutta vain nämä ovat niitä oikeita!” Tällä ohjeella sinäkin onnistut. MOKKAPALAT 4 munaa 3 dl sokeria 150 g margariinia 2 dl ruokakermaa 2 tl vanilliinisokeria 3 tl leivinjauhetta 3,5 rkl kaakaojauhetta 5 dl vehnäjauhoja Kuorrutus 6 dl tomusokeria 3 rkl kaakaojauhetta 3 tl vanilliinisokeria 75 g margariinia 6 rkl kahvijuomaa Koristeluun nonparelleja Ohjeesta tulee uunipelli...

Kun kello herättää aamulla viideltä, lähtee ajelemaan kuudelta kohti Vantaata ja palaa kotiin vasta illalla, niin ei sitä jää paljon aikaa muulle kuin pakollisille kotitöille. Tosin nyt ei ole jaksanut oikein niitäkään. Siispä pahoittelut nihkeästä kirjoitustahdista tänne blogiin. Kyllä tahti kiihtyy taas, kunhan työkiireet vähän tästä hellittävät. Mutta kuulkaa joka aamu ole meikannut huolella ja suihkauttanut hajuvettä, en se muuten olisi ollenkaan minä, joka tuolla savikuorman kanssa kehä kolmosta suhaa edestakaisin. Huulimeikit mukana. Kuten kalustosta voi nähdä, niin savirallia on ajettu. Autot kaipaa pesua.   Karmea takaisku oli se, että Stockmannin Hullut päivät alkoivat keskiviikkona eikä minulla ole ollut mitään mahdollisuutta osallistua. Verkkokaupassa nopeat syövät hitaat jo aamuseitsemältä, siihen aikaan ei ole minkäänlaista saumaa netissä shoppailla. Kanta-asiakasjärjestelmässä olen karvahattutasoa seuraavalla askelmalla, joten ensimmä...

Heippa vaan kaikille! Tätä naista on viety taas kuin litran mittaa. Ihan kivahan se on, että vientiä riittää ja vieläpä mieluisaan puuhaan. Pääsin nimittäin taas pitkästä aikaa veivaamaan kuorma-auton rattia Vantaalle. Päiville kertyi työmatkat mukaan lukien sen verran pituutta, että eipä siinä enää blogia jaksanut kotona kirjoitella illalla. Lauantai meni sitten ihan hervottomassa päänsäryssä ja nyt pyhäillan viimeisenä hommana heitän teille kuvapainotteisen postauksen. Tätä se sitten on, kun tällä naisella on suorastaan pakkomielle bongata auringonnousuja ja -laskuja. Paha vaan kun nousi takaa... Vaan siinä se on! Tätä näkyä - jättiaurinkoa - ei näe kuin varhain aamulla. Melkeinpä ennen ylösnousua. Minun työni oli ajaa kaivuumaita Vantaalla työmaalta Petikon vastaanottopaikalle. Kehä kolmosta edestakaisin ja todellakin tuli viikon aikana kohdattua kaikki Suomen säätyypit. Vettä, lunta, räntää ja aurinkoa, ei sentään kaikkia samaan aikaan. ...